En halua palata takaisin ajassa, en halua noudattaa tiettyä linjaa.

Koulua on käyty jo viikko ja voin sanoa, että tästä vuodesta tulee todella raskas. En kuitenkaan voi sanoa, että yhtä raskas, kuin kulunut kesä. Vaikka tietyllä tavalla kuitenkin odotinkin koulujen alkua ja ikävöin todenteolla kesää. Se oli juuri sitä mitä olen aina halunnut tehdä. Rakastan sitä elämäntapaa.

Keskittyminen yhteenkään asiaan on todella vaikeaa. Sillä ,viet minut jatkuvasti toiselle planeetalle, jossa elämme omaa onnellista elämäämme ja mikä parasta, yhdessä. 

Olet ollut kauan jo oikeassa, olet painajaisissani, olet unelmissani. Painajaiset, ne ovat hirveitä, vihaan niitä. Varsinkin silloin kun luulee sen olevan totta, vielä silloinkin kun olet herellä. Luulet menettäneesi kaiken, minkä takia elät, mutta yhtäkkiä tajuatkin kaiken olevan unta. Onneksi en usko enneuniin. 

Kuka titää, vaikka enneunet olisivatkin totta? Mutta ne tapahtuvat vain niin ettei kukaan tajua sitä. Mitä jos esimerkiksi dejavu on merkki enneunesta?